Vuosi 1926 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Hyvinkään kauppala erotettiin Hyvinkää-nimisestä kunnasta, joka sai samalla nimekseen Hyvinkään maalaiskunta. Lohjan kauppala erotettiin Lohja-nimisestä kunnasta, joka sai samalla nimekseen Lohjan maalaiskunta (vuodesta 1978 Lohjan kunta).
- 2. tammikuuta – Suojeluskuntajärjestön viikkolehti Hakkapeliitta alkoi ilmestyä.
- 3. tammikuuta − Italian diktaattori Benito Mussolini ryhtyi johtamaan ulkoministeriön lisäksi myös sota-, meri- ja ilmailuministeriöitä.
- 8. tammikuuta – Abdul-Aziz ibn Saud julistettiin Hejazin kuninkaaksi Mekan suuressa moskeijassa. Hän yhdisti maansa myöhemmin Saudi-Arabiaksi.
- 27. tammikuuta – John Logie Baird esitteli ensimmäistä televisiolähetystä.
- 5. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi lain asunto-osakeyhtiöistä.
- 6. helmikuuta – Benito Mussolini syytti Saksaa Italian vastaisesta kiihotuksesta.
- 8. helmikuuta – Saksa haki Kansainliiton jäsenyyttä. Kansainliitto hylkäsi hakemuksen 9. maaliskuuta.
- 20.−28. helmikuuta − Helsingissä Kaartin maneesissa järjestettiin Suomen ensimmäinen autonäyttely, jossa oli esillä 38 automerkkiä.
- 24. helmikuuta – Valtion rautateiden Viipurin konepajan suuri kaksikerroksinen konepajarakennus tuhoutui tulipalossa. Palossa vaurioitui myös 14 korjattavana ollutta veturia. Vahingot nousivat noin 10 miljoonaan markkaan.[1]
- 13. maaliskuuta − Valtion ruutitehdas aloitti toimintansa Laukaan Vihtavuoressa.
- 16. maaliskuuta − Robert H. Goddard laukaisi onnistuneesti ensimmäisen nestemäistä polttoainetta käyttäneen raketin Auburnissa Massachusettsissa. Nestemäisen hapen ja bensiinin seosta polttoaineena käyttänyt raketti nousi 12 metrin korkeuteen.
- 20. maaliskuuta – Radioinsinööriseura aloitti toimintansa harrastuspiirinä.
- 20. maaliskuuta - Tšiang Kai-šek puhdisti kommunistit Kiinan tasavallan kansallisesta vallankumousarmeijasta ja Kuomintang-puolueesta julistettuaan sotatilan tasavallan pääkaupunkiin Kantoniin.
- 23. maaliskuuta - 30-osaisen Suuren neuvostotietosanakirjan ensimmäinen osa julkaistiin.
- 24. maaliskuuta – Suomessa toimitettiin ensimmäiset polttohautaukset.
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 7. huhtikuuta – Epäonnistunut murhayritys Benito Mussolinia vastaan.
- 8. huhtikuuta – Leevi Madetojan sinfonia nro 3:n ensiesitys oli Helsingissä.
- 11. huhtikuuta – Benito Mussolini vieraili ensimmäisenä Italian johtajana maan siirtomaissa saavuttuaan Tripoliin Italian Libyaan.
- 14. huhtikuuta – Helsingin yliopiston Akateemisen Orkesterin tilalle perustetaan ylioppilaiden itse hallinnoima Ylioppilaskunnan Soittajat.
- 23. huhtikuuta – Naiset saivat Suomessa täydet oikeudet päästä kaikkiin valtion virkoihin lukuun ottamatta puolustuslaitosta ja kirkkoa.
- 24. huhtikuuta – Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat Berliinissä viisivuotisen puolueettomuus- ja hyökkäämättömyyssopimuksen. Maat vahvistivat samalla uudelleen maiden välillä 1922 solmitun Rapallon sopimuksen.
- 25. huhtikuuta – Reza Khan kruunattiin virallisesti Iranin šaahiksi ja hän aloitti Irania vuoteen 1979 hallinneen Pahlavin hallitsijasuvun.
- 25. huhtikuuta – Giacomo Puccinin ooppera Turandot esitettiin ensimmäisen kerran.
- 1. toukokuuta – Ford Motor Company otti Yhdysvalloissa käyttöön 40-tuntisen ja viisipäiväisen työviikon. Lauantait tulivat vapaapäiviksi kun viikoittaista työaikaa lyhennettiin 48 tunnista 40 tuntiin ilman palkanalennuksia.
- 3. – 12. toukokuuta –Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 1926 yleislakko järjestettiin vastalauseena työsulussa olleiden hiilikaivostyöläisten työehtojen ja palkkauksen heikentämiselle.
- 8. toukokuuta – Ensimmäinen pitkä värielokuva The Black Pirate sai ensi-iltansa Lontoossa ja New Yorkissa. Mykkäelokuvan ohjasi Jack Cunningham ja tuottajana ja pääosassa oli Douglas Fairbanks.
- 9. toukokuuta – Sotatilalaki Isossa-Britanniassa yleislakon vuoksi.
- 9. toukokuuta – Ranskan laivasto pommitti Damaskosta mellakoiden vuoksi.
- 9. toukokuuta – Amiraali Richard E. Byrd ja Floyd Bennett ilmoittivat lentäneensä pohjoisnavan yli (myöhemmän tutkimuksen mukaan näin ei tapahtunut).
- 11. – 14. toukokuuta – Italialainen puolijäykkä ilmalaiva Norge lensi Pohjoisnavan yli. Norge lähti Hatsinasta Leningradin läheltä 5. toukokuuta ja ylitettyään Barentsin meren saapui Ny-Ålesundiin Huippuvuorille. Norge lähti Ny-Ålesundista 11. toukokuuta ja ylitti Pohjoisnavan 12. toukokuuta saapuen sitten 14. toukokuuta Telleriin Alaskan Beringin salmen rannikolle. Matkan toteuttivat norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen, Norge-ilmalaivan suunnittelija ja ohjaaja Umberto Nobile ja varakas amerikkalainen seikkailija ja tutkimusmatkailija Lincoln Ellsworth.
- 13. – 14. toukokuuta – Toukokuun vallankaappaus Puolassa marsalkka Józef Piłsudskin johdolla. Presidentti Stanisław Wojciechowski ja pääministeri Wincenty Witos syrjäytettiin. Piłsudski nousi maan johtoon ja pääministeriksi tuli Sanacja-liikkeen tukija Kazimierz Bartel. Piłsudski kieltäytyi kuitenkin hänelle tarjotusta presidentinvirasta.[2]
- 15. toukokuuta – Latvian presidentti Jānis Čakste saapui Kristjahnis Waldemars-jäänmurtajalla viralliselle vierailulle Suomeen.[3]
- 16. toukokuuta – Fianna Fáil puolue perustettiin Irlannissa Sinn Féin-puolueesta eronneiden Éamon de Valeran ja hänen kannattajiensa toimesta.
- 17. toukokuuta – Wilhelm Marx tuli toisen kerran Saksan valtakunnankansleriksi.
- 18. toukokuuta – Yhdysvaltalainen evankelista Aimee Semple McPherson katosi olleessaan uimassa Venice Beachilla Los Angelesin lähellä. Hänen luultiin hukkuneen, mutta 23. kesäkuuta hän palasi julkisuuteen Meksikossa lähellä Yhdysvaltain rajaa ja ilmoitti joutuneensa siepatuksi lunnaiden toivossa.
- 21. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen ensimmäisen tieliikennelain, joka oli voimassa vuoteen 1957 saakka.
- 22. toukokuuta – Kenraali Karl Fredrik Wilkama vapautettiin sotaväen päällikön virasta ja hänen tilalleen nimitettiin kenraali Aarne Sihvo. Vaihdoksen taustalla olivat tsaarinajan upseerien ja jääkärien väliset kiistat. Wilkama siirtyi eläkkeelle.
- 25. toukokuuta – Maanpaossa ollut ukrainalainen nationalistijohtaja Symon Petljura murhattiin Pariisissa. Murhan teki anarkisti ja kirjailija Sholom Schwartzbard kostona Ukrainassa Petljuran hallituskaudella tehdyistä juutalaisten pogromeista.
- 26. toukokuuta – Viisi vuotta Marokossa jatkunut Rifin sota päättyi kun Rifin tasavallan johtaja Abd el-Krim antautui ranskalaisia joukkoja johtaneelle kenraali Philippe Pétainille Targuistissa Pohjois-Marokossa.
- 28. toukokuuta – Manuel Gomes da Costan sotilasvallankaappaus Portugalissa.
- 29. toukokuuta – Suomen Yleisradio perustettiin.
- 29. toukokuuta – Helsingissä Etu-Töölössä Temppelikatu 15:ssä sijainneella 6-kerroksisella uudisrakennuksella sortuivat kahden huoneen kohdalta kaikkien kerroksien välikatot. Onnettomuudessa kuoli yksi rakennustyöläinen ja kolme loukkaantui, heistä kaksi sai vaikeita vammoja.[4]
- 1. kesäkuuta – Kansallis-Osake-Pankin Taavetin konttorin ryöstössä kuoli ryöstäjien ampumina kolme henkilöä.
- 4. kesäkuuta – Ignacy Mościckista tuli Puolan presidentti Józef Piłsudskin kieltäydyttyä virasta. Mościcki oli presidenttinä aina siihen saakka kun Saksa hyökkäsi Puolaan syyskuussa 1939.
- 4. kesäkuuta – New Yorkista lähtenyt RMS Andania toi Suomeen vierailulle 628 amerikansuomalaista siirtolaista rantautuessaan Helsingin Eteläsatamaan. Laivan mukana tuli myös jazzmuusikoita ja Andanian vierailua pidetään suomalaisen jazzin alkusysäyksenä. Laivan orkesteri Andania Yankees toi mukanaan amerikkalaisen jazzin soittotavan Suomeen. Orkesterin amerikansuomalainen saksofonisti Wilfred "Tommy" Tuomikoski jäi Suomeen useiksi vuosiksi ja vaikutti 1930-luvulla Ramblers- ja Dallapé-orkestereissa.[5]
- 5. kesäkuuta – Lyypekin kaupunki vietti 700-vuotisjuhliaan.
- 9. kesäkuuta – Mellilässä tuhoutui lautatarha ja kaksi suurta varastorakennusta tulipalossa. Vahingot olivat noin 2-3 miljoonaa markkaa ja muun muassa 90 000 kiloa viljaa tuhoutui.
- 9. kesäkuuta – Afganistanin brittiläisen protektoraatin emiiri Aman Allah Khan julisti maan itsenäiseksi. Hän perusti Afganistanin kuningaskunnan ja oli maan ensimmäinen kuningas.
- 11. kesäkuuta – William Bushnell Stoutin suunnittelema kolmimoottorinen Ford Trimotor -lentokone teki ensilentonsa. Henry Fordin Ford Aircraft Division-yhtiö valmisti konetta 1925–1933 199 kappaletta. Konetta käytti yli 100 lentoyhtiötä.
- 19. kesäkuuta – Paavi Pius XI vahvisti Cadaverum cremationis -ohjeellaan katolisen kirkon polttohautauskiellon. Kielto oli voimassa vuoteen 1963 saakka.
- 20. kesäkuuta – Saksassa järjestettiin kansanäänestys entisten ruhtinassukujen omaisuuden pakkolunastamisesta ilman korvausta. Äänestyksessä ei saatu riittävää enemmistöä pakkolunastuksen taakse.
- 21. kesäkuuta – Presidentti Lauri Kr. Relander matkusti vastavierailulle Latviaan.
- 25. kesäkuuta – Suomi ja Neuvostoliitto vaihtoivat poliittisia vankeja.
- 29. kesäkuuta – Benito Mussolinin hallitus pidensi Italiassa päivittäistä työaikaa 8 tunnista 9 tuntiin osana kansallista tehostamisohjelmaa. Ohjelmaan kuului myös kielto rakentaa loistorakennuksia, sanomalehdet saattoivat olla enintään 6-sivuisia ja uusien ravintoloiden, tanssihallien ja muiden vastaavien laitosten perustaminen kiellettiin sekä marraskuun alusta lähtien bensiiniin alettiin sekoittaa alkoholia.
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 9. heinäkuuta – Kenraali Antonio Carmonan vallankaappaus Portugalissa.
- 25. heinäkuuta – Iisalmi–Ylivieska-rata vihittiin käyttöön.
- 21. elokuuta – Geórgios Kondýlis syöksi Theódoros Págkaloksen vallasta Kreikassa.
- 8. syyskuuta – Saksa liittyi Kansainliittoon.
- 9. syyskuuta – Suomen Yleisradion lähetykset radiossa alkoivat.
- 11. syyskuuta – Espanja erosi Kansainliitosta.
- 14. syyskuuta – Vuonna 1925 solmitut Locarnon sopimukset ratifioitiin Genevessä ja ne astuivat voimaan. Sopimuksilla taattiin Saksan ja Ranskan sekä Saksan ja Belgian rajojen loukkaamattomuus sekä sovittiin Reininmaan demilitarisoidun alueen valvonnasta ja sopijamaiden (Ranska, Belgia, Iso-Britannia, Italia, Saksa, Puola, Tshekkoslovakia) kiistojen sovittelemisesta rauhanomaisesti Kansainliiton avulla.
- 14. syyskuuta – Kotkan Hovinsaaressa tuhoutui Halla Oy:n lautatarha tulipalossa. Palossa tuhoutui noin 3 000 standarttia puutavaraa arvoltaan noin 6 miljoonaa markkaa ja lisäksi rakennuksia 2 miljoonan markan arvosta.
- 18. syyskuuta – Hurrikaani aiheutti Miamissa Floridassa satojen miljoonien dollarien tuhot ja yli 100 kuolonuhria. Hurrikaani antoi lopullisen kuoliniskun Floridan 1920-luvun kiinteistökeinottelubuumille.
- 25. syyskuuta – Kansainliitto hyväksyi Genevessä kansainvälisen yleissopimuksen orjuuden ja orjakaupan täydellisestä lakkauttamisesta maailmanlaajuisesti. Suomi ratifioi sopimuksen 29. heinäkuuta 1927
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. lokakuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander lähti valtiovierailulle Tanskaan ja Norjaan. Suomen lehdistö, etenkin Helsingin Sanomat, alkoi arvostella Relanderia liiasta matkustelusta.
- 7. lokakuuta – Paakin junaonnettomuus, jossa kaksi työjunaa törmäsi yhteen.
- 23. lokakuuta – Italiassa kiellettiin naisilta julkiset virat.
- 27. lokakuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kokous tuomitsi Lev Trotskin, Lev Kamenevin ja Grigori Zinovjevin ”puolueen vastaisen” toiminnan.
- 20. marraskuuta – Ursan tähtitorni vihittiin käyttöön Helsingin Kaivopuistossa.
- 23. marraskuuta − Eduskunta antoi Kyösti Kallion hallitukselle epäluottamuslauseen puolustusvoimien ampumatarvikehankintoihin liittyneiden epäselvyyksien vuoksi. Luottamuslauseäänestys oli ensimmäinen radioitu eduskuntakeskustelu.[6]
- 25. marraskuuta – Italia otti jälleen käyttöön kuolemanrangaistuksen.
- 27. marraskuuta – Vesuviuksen purkaus.
- 1. joulukuuta – Markus Raution (”Markus-sedän”) ensimmäinen lastentunti radioitiin.
- 11. joulukuuta − Hanna Parviainen sai ensimmäisenä naisena Suomessa kauppaneuvoksen arvonimen.
- 13. joulukuuta – Elannon toimitusjohtaja Väinö Tanner muodosti Suomeen ensimmäisen sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen. Sosiaaliministeri Miina Sillanpäästä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri.
- 17. joulukuuta – Vuoden 1926 Liettuan vallankaappaus, jonka jälkeen Antanas Smetona tuli presidentiksi.
- 25. joulukuuta – Hirohito nousi Japanin 124:nneksi keisariksi ja sai nimen Shōwa (昭和天皇), valistunut rauha.
- 26. joulukuuta – Jean Sibeliuksen sinfoninen runo Tapiola, joka jäi hänen viimeiseksi suurimuotoiseksi sävellyksekseen, sai ensiesityksensä New Yorkissa yhdysvaltalaisen kapellimestarin Walter Damroschin johtamana.
Tuntematon päivämäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kansainliitto tuomitsi orjuuden.
- Erwin Schrödinger esitti kvanttimekaniikassa keskeisessä asemassa olevan Schrödingerin yhtälön.
- Posion kunta perustettiin.
- Presidentti Relander ja kuningas Kustaa V avasivat Suomen ja Ruotsin välisen puhelinlinjan.
- Väinö Paunu perusti Tampereella lähes sata vuotta toimineen linja-autoyrityksen Väinö Paunu Oy:n eli Paunun.
- 13-vuotias Benny Benson suunnitteli nykyisen Alaskan osavaltion virallisen lipun
- Suomi palasi kultakantaan.
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Ilmari Kirjavainen, suomalainen rajavartiolaitoksen kenraaliluutnantti (k. 2011)
- 3. tammikuuta – Werner Michael Blumenthal, yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja ministeri
- 3. tammikuuta – Sir George Martin, brittiläinen levytuottaja, säveltäjä ja sovittaja (”The Beatles” -yhtyeen levyjen tuottaja) (k. 2016)
- 5. tammikuuta – Veikko Karvonen, suomalainen maratoonari (Euroopan mestari) (k. 2007)
- 5. tammikuuta – Erkki Melakoski, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1997)
- 6. tammikuuta – Pat Flaherty, yhdysvaltalainen autourheilija (k. 2002)
- 8. tammikuuta – Osmo Ahtokari (kirjailijanimi Ahti Karikko), suomalainen rikostarkastaja ja nuortenkirjailija (k. 2010)
- 10. tammikuuta – Sirkka Aro, suomalainen kirjailija (k. 2012)
- 11. tammikuuta – Lev Djomin, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 1998)
- 14. tammikuuta – André Even, ranskalainen koripalloilija (k. 2009)
- 14. tammikuuta – Kauko Kuosma, suomalainen pianisti ja pedagogi (k. 2013)
- 14. tammikuuta – K. B. Tilak, intialainen itsenäisyysaktivisti, piirtäjä ja tuottaja (k. 2010)
- 17. tammikuuta – Nel van Vliet, alankomaalainen uimari (k. 2006)
- 19. tammikuuta – Hans Massaquoi, yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2013)
- 28. tammikuuta – Gene Hartley, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (k. 1993)
- 29. tammikuuta – Abdus Salam, vuoden 1979 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut pakistanilainen fyysikko (k. 1996)
- 30. tammikuuta – Vasili A. Arhipov, venäläinen vara-amiraali (k. 1998)
- 31. tammikuuta – Johannes Joachim Degenhardt, saksalainen katolinen arkkipiispa (k. 2002)
- 2. helmikuuta – Valéry Giscard d'Estaing, Ranskan presidentti (1974–1981) (k. 2020)
- 5. helmikuuta – Lars Huldén, suomalainen runoilija ja kielentutkija (k. 2016)
- 11. helmikuuta – Paul Bocuse, ranskalainen kokko ja ravintoiloitsija (k. 2018)
- 11. helmikuuta – Leslie Nielsen, kanadalainen näyttelijä (Mies ja alaston ase) (k. 2010)
- 16. helmikuuta – John Schlesinger, brittiläinen elokuvaohjaaja (k. 2003)
- 19. helmikuuta – György Kurtág, unkarilainen säveltäjä
- 22. helmikuuta – Finn Gustavsen, norjalainen toimittaja ja poliitikko (k. 2005)
- 22. helmikuuta – Doris Pettersson, suomalainen arkkitehti (k. 2005)
- 22. helmikuuta – Kenneth Williams, brittiläinen näyttelijä (k. 1988)
- 23. helmikuuta – Ede Király, unkarilainen taitoluistelija (k. 2009)
- 23. helmikuuta – Kauko Räsänen, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2015)
- 25. helmikuuta – Eva Bergh, norjalainen näyttelijä (k. 2013)
- 26. helmikuuta – Jorma Juselius, suomalainen harmonikkataiteilija (k. 2013)
- 26. helmikuuta – Gabino Díaz Merchán, espanjalainen katolinen arkkipiispa (k. 2022)
- 27. helmikuuta – David H. Hubel, vuoden 1981 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut kanadalais-yhdysvaltalainen neurofysiologi (k. 2013)
- 28. helmikuuta – Svetlana Josifovna Stalina (Svetlana Allilujeva), venäläis-yhdysvaltalainen kirjailija (Josif Stalinin tytär) (k. 2011)
- 1. maaliskuuta – Erik Bye, norjalainen toimittaja, juontaja, runoilija ja laulaja (k. 2004)
- 1. maaliskuuta – Sirkka-Liisa Heiskanen, suomalainen näyttelijä ja puheopettaja (k. 1990)
- 2. maaliskuuta – Carl Lidbom, ruotsalainen virkamies, diplomaatti ja poliitikko (k. 2004)
- 5. maaliskuuta – Lars Holsti, suomalainen lääkäri ja professori (k. 2023)
- 6. maaliskuuta – Alan Greenspan, yhdysvaltalainen taloustieteilijä, Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtaja 1987–2006 (k. 2026)
- 6. maaliskuuta – Elwood Hillis, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2023)
- 6. maaliskuuta – Antti Koivuniemi, suomalainen talousvaikuttaja, toimitusjohtaja ja vuorineuvos (k. 2019)
- 6. maaliskuuta – Andrzej Wajda, puolalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Tuhkaa ja timanttia) (k. 2016)
- 7. maaliskuuta – Jaakko Syrjä, suomalainen kirjailija (k. 2022)
- 10. maaliskuuta – Onni Högnabba, suomenruotsalainen pelimanni ja säveltäjä (k. 1999)
- 16. maaliskuuta – Joseph Levitch (”Jerry Lewis”), yhdysvaltalainen koomikko (k. 2017)
- 17. maaliskuuta – Yngve Gamlin, ruotsalainen näyttelijä, koomikko ja elokuvaohjaaja (k. 1995)
- 17. maaliskuuta – Siegfried Lenz, saksalainen kirjailija (k. 2014)
- 18. maaliskuuta – Peter Graves, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
- 20. maaliskuuta – Ulla-Christina Sjöman, suomalainen karismaattisen liikkeen saarnaaja ja kristillinen kirjailija (k. 2019)
- 21. maaliskuuta – Heikki Hasu, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja) ja kansanedustaja (k. 2025)
- 24. maaliskuuta – Dario Fo, vuoden 1997 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija ja näytelmäohjaaja (k. 2016)
- 24. maaliskuuta – William Porter, yhdysvaltalainen pika-aitajuoksija ja olympiavoittaja (k. 2000)
- 30. maaliskuuta – Ingvar Kamprad, ruotsalainen liikemies (Ikean perustaja) (k. 2018)
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. huhtikuuta – Sir Jack Brabham, australialainen Formula 1 -kuljettaja (kolminkertainen maailmanmestari) (k. 2014)
- 4. huhtikuuta – Taisto Aho, suomalainen näyttelijä (k. 2004)
- 6. huhtikuuta – Yehuda Bauer, israelilainen historiantutkija ja professori (k. 2024)
- 6. huhtikuuta – Ilmi Parkkari, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1979)
- 7. huhtikuuta – Erik Bruun, suomalainen graafikko
- 7. huhtikuuta – Prem Nazir, intialainen näyttelijä (k. 1989)
- 7. huhtikuuta – Eeva Salo, suomalainen kirjailija ja suomentaja (k. 1988)
- 7. huhtikuuta – Bjarne Weintraub, suomenruotsalainen kirjailija (k. 1980)
- 9. huhtikuuta – Hugh Hefner, yhdysvaltalainen liikemies (Playboy-konsernin perustaja) (k. 2017)
- 9. huhtikuuta – János Herskó, unkarilainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (k. 2011)
- 9. huhtikuuta – Harris Wofford, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 2019)
- 10. huhtikuuta – Elis Ask, suomalainen nyrkkeilijä (k. 2003)
- 11. huhtikuuta – Alli Lahtinen, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja pääjohtaja (k. 1976)
- 13. huhtikuuta – André Testut, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 2005)
- 14. huhtikuuta – Leopoldo Calvo-Sotelo, Espanjan pääministeri 1981–1982 (k. 2008)
- 15. huhtikuuta – Walter Huddleston, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 2018)
- 16. huhtikuuta – Matti Simola, suomalainen koripalloilija ja valmentaja (k. 1975)
- 17. huhtikuuta – John Harryson, ruotsalainen näyttelijä (k. 2008)
- 18. huhtikuuta – Sakari Kiuru, suomalainen pääjohtaja (Yleisradio) (k. 2022)
- 21. huhtikuuta – Elisabet II, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar (k. 2022)
- 24. huhtikuuta – Thorbjörn Fälldin, Ruotsin pääministeri 1976–1978 ja 1979–1982 (k. 2016)
- 25. huhtikuuta – Heikki Perho, suomalainen kokoomuslainen poliitikko (k. 2009)
- 30. huhtikuuta – Cloris Leachman, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
- 30. huhtikuuta – Sten Samuelson, ruotsalainen arkkitehti (k. 2002)
- 4. toukokuuta – Umberto Masetti, italialainen ratamoottoripyöräilijä (k. 2006)
- 8. toukokuuta – David Attenborough, brittiläinen luontodokumenttien juontaja ja luonnontieteiden popularisoija
- 8. toukokuuta – Don Rickles, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2017)
- 9. toukokuuta – Lauri Myrberg, suomalainen matematiikan professori (k. 2004)
- 10. toukokuuta – Pentti Väyrynen, suomalainen kenraaliluutnantti (k. 2011)
- 11. toukokuuta – Dorothea Scholten-van Zwieteren (”Teddy Scholten”), alankomaalainen laulaja (k. 2010)
- 14. toukokuuta – André Maranne, ranskalainen näyttelijä (k. 2021)
- 16. toukokuuta – Robert Jay Lifton, yhdysvaltalainen psykiatri ja tietokirjailija (k. 2025)
- 20. toukokuuta – Bob Sweikert, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (k. 1956)
- 26. toukokuuta – Miles Davis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko ja -säveltäjä (k. 1991)
- 26. toukokuuta – Brenda Helser, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja (k. 2001)
- 27. toukokuuta – Bud Shank, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 2009)
- 28. toukokuuta – Mogens Glistrup, tanskalainen poliitikko, Edistyspuolueen perustaja (k. 2008)
- 31. toukokuuta – Staffan Lindén, ruotsalainen pilapiirtäjä ja kuvittaja (k. 2000)
- 1. kesäkuuta – Andrew Samuel Griffith (”Andy Griffith”), yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2012)
- 1. kesäkuuta – Norma Jeane Mortenson (”Marilyn Monroe”), yhdysvaltalainen näyttelijätär (k. 1962)
- 2. kesäkuuta – Pentti Papinaho, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1992)
- 3. kesäkuuta – Roscoe Bartlett, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko
- 3. kesäkuuta – Allen Ginsberg, yhdysvaltalainen runoilija (beat-liikkeen johtavia hahmoja) (Huuto ja muita runoja) (k. 1997)
- 4. kesäkuuta – Kalle Anttila, suomalainen liikemies (Anttila-kauppaketjun perustaja) (k. 1993)
- 5. kesäkuuta – Jens Kristian Hansen, tanskalainen poliitikko (k. 2023)
- 5. kesäkuuta – Eugen Terttula, suomalainen teatterinjohtaja, ohjaaja, dramaturgi ja kriitikko (k. 1988)
- 6. kesäkuuta – Tamara Dernjatin, suomalainen laulaja (”Metro-tytöt”) (k. 2003)
- 6. kesäkuuta – Lars Ekborg, ruotsalainen näyttelijä (k. 1969)
- 8. kesäkuuta – Nine Christine Jönsson, ruotsalainen näyttelijä ja kirjailija (k. 2011)
- 9. kesäkuuta – Gösta Oswald, ruotsalainen kirjailija (k. 1950)
- 10. kesäkuuta – Lionel Jeffries, brittiläinen näyttelijä (k. 2010)
- 11. kesäkuuta – Robert Fred Ellsworth, yhdysvaltalainen diplomaatti ja republikaanipoliitikko (k. 2011)
- 11. kesäkuuta – Yrjö Salovartio, suomalainen nuortenkirjailija (k. 2004)
- 12. kesäkuuta – Héctor García, uruguaylainen koripalloilija ja olympiavoittaja
- 13. kesäkuuta – Pauli Murtomäki, suomalainen galleristi, lastenkirjailija ja runoilija (k. 2016)
- 14. kesäkuuta – Hermann Kant, saksalainen kirjailija (k. 2016)
- 23. kesäkuuta – Annette Mbaye d’Erneville, senegalilainen runoilija
- 24. kesäkuuta – Marja Wuorenheimo, suomalainen kielten opettaja ja oppikirjojen laatija (k. 2017)
- 25. kesäkuuta – Tias Eckhoff, norjalainen teollinen muotoilija (k. 2016)
- 28. kesäkuuta – Melvin Kaminsky (”Mel Brooks”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 29. kesäkuuta – Jabir al-Ahmad al-Jabir al-Sabah, Kuwaitin emiiri (k. 2006)
- 29. kesäkuuta – Taisto Sinisalo, suomalainen vasemmistopoliitikko (”taistolaisuus”) (k. 2002)
- 30. kesäkuuta – Paul Berg, vuoden 1980 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2023)
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. heinäkuuta – Robert Fogel, vuoden 1993 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2013)
- 4. heinäkuuta – Wolfgang Seidel, saksalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1987)
- 7. heinäkuuta – Thorkild Simonsen, tanskalainen poliitikko (k. 2022)
- 9. heinäkuuta – Benjamin Roy Mottelson, vuoden 1975 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut tanskalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2022)
- 10. heinäkuuta – Fred Gwynne, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1993)
- 15. heinäkuuta – Leopoldo Galtieri, argentiinalainen kenraali, Argentiinan presidentti 1981–1982 (k. 2003)
- 15. heinäkuuta – Toivo Korhonen, suomalainen arkkitehti (k. 2014)
- 16. heinäkuuta – Irwin Rose, vuoden 2004 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2015)
- 18. heinäkuuta – Mauno Kurkvaara (”Maunu Kurkvaara”), suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2023)
- 19. heinäkuuta – Helen Gallagher, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2024)
- 25. heinäkuuta – Arne Rettedal, norjalainen poliitikko (k. 2001)
- 27. heinäkuuta – Georg C. Ehrnrooth, suomalainen lakimies ja poliitikko (k. 2010)
- 29. heinäkuuta – Anna-Liisa Hyvönen, suomalainen SKDL:n poliitikko (k. 2021)
- 31. heinäkuuta – Hilary Putnam, yhdysvaltalainen filosofi (k. 2016)
- 1. elokuuta – Barry Long, australialainen henkinen opettaja ja kirjailija (k. 2003)
- 7. elokuuta – Sven Petersson, ”Plex”, ruotsalainen urheiluselostaja (k. 2011)
- 10. elokuuta – Marie-Claire Alain, ranskalainen urkuri (k. 2013)
- 11. elokuuta – Aaron Klug, vuoden 1982 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti ja professori (k. 2018)
- 12. elokuuta – Derek Delevan Harris (”John Derek”), yhdysvaltalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja valokuvaaja (k. 1998)
- 13. elokuuta – Fidel Castro, kuubalainen vallankumouksellinen ja Kuuban presidentti (k. 2016)
- 14. elokuuta – René Goscinny, ranskanpuolalainen sarjakuvataiteilija (Asterix) (k. 1977)
- 15. elokuuta – Raili Pietilä, suomalainen arkkitehti (k. 2021)
- 15. elokuuta – Konstantínos Stefanópoulos, Kreikan presidentti 1995–2005 (k. 2016)
- 17. elokuuta – Jiang Zemin, Kiinan kansantasavallan johtaja (k. 2022)
- 18. elokuuta – Henrik Westerlund, suomalainen RKP:n poliitikko (k. 2016)
- 19. elokuuta – Johnny Boyd, yhdysvaltalainen moottoriurheilija (k. 2003)
- 22. elokuuta – Marc Bohan, ranskalainen muotisuunnittelija (k. 2023)
- 24. elokuuta – Tuija Halonen, suomalainen näyttelijä (k. 2009)
- 26. elokuuta – Matti Aaltonen, suomalainen toimitusjohtaja ja teollisuusneuvos (k. 2007)
- 27. elokuuta – Kristen Nygaard, norjalainen ohjelmoija (k. 2002)
- 1. syyskuuta – Frank Morris, yhdysvaltalainen rikollinen ja vankikarkuri (katosi (1962)
- 1. syyskuuta – Tenho Saurén, suomalainen näyttelijä (k. 2001)
- 2. syyskuuta – Ibrahim Nasir, Malediivien presidentti 1968–1978 (k. 2008)
- 4. syyskuuta – Ivan Illich, itävaltalainen filosofi ja kehityskriitikko (k. 2002)
- 6. syyskuuta – Claus, saksalaissyntyinen diplomaatti ja Alankomaiden prinssi (k. 2002)
- 7. syyskuuta – Don Messick, yhdysvaltalainen vatsastapuhuja ja ääninäyttelijä (k. 1997)
- 9. syyskuuta – Jan-Olof Strandberg, ruotsalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja (k. 2020)
- 10. syyskuuta – Mai-Brit Heljo, suomalainen näyttelijä
- 12. syyskuuta – Paul Janssen, belgialainen lääkäri (k. 2003). Hän oli Janssen Pharmaceuticalsin perustaja.
- 15. syyskuuta – Henry Silva, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2022)
- 17. syyskuuta – Andrea Kékesy, unkarilainen pariluistelija (k. 2024)
- 19. syyskuuta – Masatoshi Koshiba, vuoden 2002 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko (k. 2020)
- 19. syyskuuta – James Lipton, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, runoilija ja televisiotuottaja (k. 2020)
- 21. syyskuuta – Donald Arthur Glaser, vuoden 1960 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, kuplakammion keksijä (k. 2013)
- 23. syyskuuta – John Coltrane (”Trane”), yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti (k. 1967)
- 30. syyskuuta – Veikko Sinisalo, suomalainen lausuja, professori ja näyttelijä (k. 2003)
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. lokakuuta – Orvokki Mäkinen, suomalainen näyttelijä (k. 2004)
- 5. lokakuuta – Gottfried Michael Koenig, saksalainen säveltäjä (k. 2021)
- 7. lokakuuta – Ensio Itkonen, suomalainen liikenneopettaja ja liikennevalistaja (k. 2010)
- 8. lokakuuta – Lars Jansson, suomalainen kirjailija ja taiteilija (k. 2000)
- 9. lokakuuta – Ruth Ellis, viimeinen Yhdistyneessä kuningaskunnassa teloitettu nainen (k. 1955)
- 9. lokakuuta – Erik Gillberg, suomalainen toimitusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1999)
- 10. lokakuuta – Richard Tötterman, suomalainen diplomaatti, kansliapäällikkö ja valtiosihteeri (k. 2020)
- 12. lokakuuta – César Pelli, argentiinalais-yhdysvaltalainen arkkitehti (Petronas Towers) (k. 2019)
- 15. lokakuuta – Michel Foucault, ranskalainen filosofi ja tieteenhistorioitsija (k. 1984)
- 15. lokakuuta – Evan Hunter, yhdysvaltalainen kirjailija ja käsikirjoittaja (k. 2005)
- 17. lokakuuta – Eivor Burbeck, ruotsalainen runoilija (k. 1965)
- 18. lokakuuta – Charles Edward Berry (”Chuck Berry”), yhdysvaltalainen rock-muusikko (k. 2017)
- 18. lokakuuta – Mauri Jaakkola, suomalainen elokuvanäyttelijä ja elokuvajärjestäjä (k. 1992)
- 18. lokakuuta – Klaus Kinski, saksalainen näyttelijä (k. 1991)
- 25. lokakuuta – Bo Carpelan, suomalainen kirjailija (k. 2011)
- 25. lokakuuta – Anita Välkki, suomalainen oopperalaulaja (k. 2011)
- 29. lokakuuta – Heikki Heino, suomalainen näyttelijä (k. 2003)
- 29. lokakuuta – Veikko Siltavuori (”Jammu”), suomalainen rikollinen (k. 2012)
- 30. lokakuuta – Jacques Swaters, belgialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 2010)
- 31. lokakuuta – Timo Sarpaneva, suomalainen muotoilija (k. 2006)
- 31. lokakuuta – Jimmy Savile, brittiläinen televisiojuontaja (k. 2011)
- 5. marraskuuta – Zygmunt Chychła, puolalainen nyrkkeilijä (olympiavoittaja) (k. 2009)
- 8. marraskuuta – Jack Mendelsohn, yhdysvaltalainen televisiokäsikirjoittaja ja sarjakuvantekijä (k. 2017)
- 13. marraskuuta – Don Gordon, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2017)
- 16. marraskuuta – Carl Jacob Gardberg, suomalainen arkeologi, historiantutkija ja tietokirjailija (k. 2010)
- 20. marraskuuta – John Gardner, englantilainen jännityskirjailija (k. 2007)
- 20. marraskuuta – Asbjørn Haugstvedt, norjalainen poliitikko (k. 2008)
- 21. marraskuuta – Odd Børretzen, norjalainen viihdetaiteilija (k. 2012)
- 21. marraskuuta – Matti Ranin, suomalainen näyttelijä (k. 2013)
- 21. marraskuuta – Tabe Slioor, suomalainen seurapiirijulkkis, mannekiinikoulun johtajatar, toimittaja ja valokuvaaja (k. 2006)
- 21. marraskuuta – Hans Öberg, ruotsalainen jääkiekkoilija ja jääpalloilija (k. 2009)
- 22. marraskuuta – Raili Malmberg, suomalainen toimittaja ja opetusneuvos (k. 2024)
- 23. marraskuuta – Pentti Lumikangas, suomalainen taidegraafikko (k. 2005)
- 23. marraskuuta – Marjatta Moulin, suomalainen miekkailija (k. 2018)
- 23. marraskuuta – Matti Vainionpää, suomalainen kirjailija (k. 2006)
- 24. marraskuuta – Tsung-Dao Lee, vuoden 1957 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kiinalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2024)
- 24. marraskuuta – Toralv Maurstad, norjalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 2022)
- 24. marraskuuta – Pekka Nuorteva, suomalainen biologi ja ympäristönsuojelun professori (k. 2022)
- 29. marraskuuta – Beji Caid Essebsi, Tunisian presidentti 2014–2019 (k. 2019)
- 30. marraskuuta – Richard Crenna, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2003)
- 30. marraskuuta – Andrew Schally, vuoden 1977 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen endokrinologi (k. 2024)
- 6. joulukuuta – Martti Katajisto, suomalainen näyttelijä (k. 2000)
- 6. joulukuuta – Marie Takvam, norjalainen kirjailija ja näyttelijä (k. 2008)
- 9. joulukuuta – Henry Way Kendall, vuoden 1990 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1999)
- 10. joulukuuta – Eddie Jones (”Guitar Slim”), yhdysvaltalainen blues-kitaristi ja laulaja (k. 1959)
- 10. joulukuuta – Herbert Katz, suomalainen jazzkitaristi (k. 2007)
- 11. joulukuuta – Willie Mae Thornton (”Big Mama Thornton”), yhdysvaltalainen blues- ja rhythm and blues -laulaja (k. 1984)
- 17. joulukuuta – Stephen Lewis, englantilainen näyttelijä (k. 2015)
- 18. joulukuuta – Antonio Lamela, espanjalainen arkkitehti (k. 2017)
- 19. joulukuuta – Esko Koppanen, suomalainen kokoomuslainen poliitikko (k. 2002)
- 30. joulukuuta – Gösta Nordgren, ruotsalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1981)
- 30. joulukuuta – Stan Tracey, brittiläinen jazzpianisti (k. 2013)
- 31. joulukuuta – Curt Boström, ruotsalainen poliitikko (k. 2014)
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1926 kuolleista henkilöistä
Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. tammikuuta – Gustaf Lagerheim, ruotsalainen kasvitieteilijä (s. 1860)
- 4. tammikuuta – Margherita, Italian kuningatar, kunongas Umberto I:n puoliso (s. 1851)
- 10. tammikuuta – Eino Leino, suomalainen kirjailija, runoilija, lehtimies ja kriitikko (s. 1878)
- 13. tammikuuta – Antonio Hernández y Rodríguez, meksikolainen katolinen piispa (s. 1864)
- 15. tammikuuta – Johan Knaapi, suomalainen jääkärimajuri (s. 1892)
- 21. tammikuuta – Camillo Golgi, vuoden 1906 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut italialainen lääkäri ja professori (s. 1843)
- 24. tammikuuta – Alexander Flamberg, puolalainen shakkimestari (s. 1880)
- 28. tammikuuta – Katō Takaaki, Japanin pääministeri (s. 1860)
- 5. helmikuuta – Anshelm Sjöstedt-Jussila, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1869)
- 8. helmikuuta – William Bateson, brittiläinen biologi ja perinnöllisyystieteen uranuurtaja (s. 1861)
- 21. helmikuuta – Heike Kamerlingh Onnes, vuoden 1913 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko, suprajohtavuuden löytäjä (s. 1853)
- 24. helmikuuta – Alexander Nyström, suomalainen arkkitehti (s. 1869)
- 26. helmikuuta – Augusto Silj, italialainen katolinen piispa ja kardinaali (s. 1846)
- 28. helmikuuta – Berndt Ivar Aminoff, suomalainen arkkitehti (s. 1843)
- 2. maaliskuuta – C. Meyer Zulick, yhdysvaltalainen juristi, demokraattipoliitikko ja kuvernööri (s. 1839)
- 3. maaliskuuta – Klarry Rajander, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1857)
- 9. maaliskuuta – Mathias Hynes, brittiläinen köydenvetäjä (s. 1883)
- 10. maaliskuuta – Eetu A. Alha, suomalainen klassisten kielten maisteri ja päätoimittaja (s. 1873)
- 13. maaliskuuta – Wilhelm Pipping, suomalainen lastenlääkäri ja professori (s. 1854)
- 17. maaliskuuta – Lauri Rautala, suomalainen näyttelijä (s. 1890)
- 21. maaliskuuta – Eino Salli, suomalainen kansakoulunopettaja, toimittaja ja tietokirjailija (s. 1882)
- 27. maaliskuuta – Oskari Salo, suomalainen näyttelijä (s. 1869)
- 28. maaliskuuta – Louis Philippe Robert d’Orléans, ranskalainen kruununtavoittelija (s. 1869)
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. huhtikuuta – Hjalmar Lundbohm, ruotsalainen geologi ja kaivosjohtaja (s. 1855)
- 4. huhtikuuta – August Thyssen, saksalainen teollisuusmies (s. 1842)
- 8. huhtikuuta – Elias Sopanen, suomalainen kihlakunnantuomari, kansanedustaja ja ministeri (s. 1863)
- 9. huhtikuuta – Pekka Meriläinen, suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1886)
- 11. huhtikuuta – Alli Nissinen, suomalainen poliitikko, koulunjohtaja ja lastenkirjailija (s. 1866)
- 17. huhtikuuta – Antonio Adolfo Pérez y Aguilar, elsalvadorilainen katolinen arkkipiispa (s. 1839)
- 18. huhtikuuta – Senni Kivi, suomalainen näyttelijä (s. 1871)
- 21. huhtikuuta – Alva Garbo, ruotsalainen näyttelijä (s. 1903)
- 21. huhtikuuta – Nestor Ojala, suomalainen pedagogi (s. 1864)
- 28. huhtikuuta – William Henry Jonson (”Zip the Pinhead”), yhdysvaltalainen sirkusesiintyjä (s. 1842)
- 29. huhtikuuta – Rudolph Tesiny, yhdysvaltalainen painija (s. 1881)
- 3. toukokuuta – Knut Wicksell, ruotsalainen taloustieteilijä ja professori (s. 1851)
- 14. toukokuuta – Adolf Bergman, ruotsalainen köydenvetäjä ja olympiavoittaja (s. 1879)
- 15. toukokuuta – Alma Engblom, suomalainen taidemaalari (s. 1856)
- 16. toukokuuta – Mehmed VI, Turkin viimeinen sulttaani 1918–1922 (s. 1861)
- 26. huhtikuuta – Ellen Key, ruotsalainen kirjailija, opettaja ja yhteiskunnallinen keskustelija (s. 1849)
- 25. toukokuuta – Symon Petljura, ukrainalainen sosialisti, valtiomies ja Ukrainan vapaustaistelija (s. 1879)
- 26. toukokuuta – Srečko Kosovel, slovenialainen runoilija (s. 1904)
- 1. kesäkuuta – Curt Andstén, suomalainen kilpapurjehtija (s. 1881)
- 4. kesäkuuta – Carolina Ferni, italialainen sopraano ja viulisti (s. 1846)
- 7. kesäkuuta – Nikolos Tšheidze, georgialainen menševikkipoliitikko (s. 1864)
- 8. kesäkuuta – Emily Hobhouse, brittiläinen kansalaisaktivisti ja hyväntekijä (s. 1860)
- 9. kesäkuuta – Sanford Ballard Dole, Havaijin tasavallan presidentti, lakimies ja lintutieteilijä (s. 1844)
- 10. kesäkuuta – Antoni Plàcid Guillem Gaudí i Cornet (”Antoni Gaudí”), katalonialainen arkkitehti (s. 1852)
- 12. kesäkuuta – Frans Linnavuori, suomalainen säveltäjä (s. 1880)
- 14. kesäkuuta – Mary Cassatt, yhdysvaltalainen taiteilija (s. 1844)
- 15. kesäkuuta – Edvin Stenström, suomalainen näyttelijä ja kuplettilaulaja (s. 1879)
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. heinäkuuta – Émile Coué, ranskalainen apteekkari ja psykologi (s. 1857)
- 9. heinäkuuta – Juho Kankkunen, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1860)
- 10. heinäkuuta – Ernst Biese, suomalainen meteorologi, Ilmatieteellisen keskuslaitoksen johtaja (s. 1856)
- 10. heinäkuuta – Jarl Wegelius, suomalainen jääkärimajuri (s. 1893)
- 12. heinäkuuta – Gertrude Bell, brittiläinen tutkimusmatkailija, kirjailija, arkeologi ja vakooja (s. 1868)
- 13. heinäkuuta – Juho Koskimaa, suomalainen kirjailija ja sanomalehtimies (s. 1891)
- 20. heinäkuuta – Feliks Dzeržinski, puolalaissyntyinen bolševikkivallankumouksellinen (Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun Tšekan perustaja) (s. 1877)
- 22. heinäkuuta – Friedrich von Wieser, itävaltalainen taloustieteilijä ja sosiologi (s. 1851)
- 23. heinäkuuta – Viktor Vasnetsov, venäläinen taidemaalari (s. 1848)
- 26. heinäkuuta – Ella Adajevskaja, venäläinen säveltäjä ja pianisti (s. 1846)
- 26. heinäkuuta – Olle Lanner, ruotsalainen voimistelija ja olympiavoittaja (s. 1884)
- 8. elokuuta – Jens Kielland, norjalainen arkkitehti (s. 1866)
- 23. elokuuta – Rodolfo Alfonso Raffaello Piero Filiberto Guglielmi (”Rudolph Valentino”), italialainen näyttelijä (s. 1895)
- 26. elokuuta – Ugyen Wangchuck, Bhutanin ensimmäinen kuningas (s. 1862)
- 28. elokuuta – Sakeus Juuri-Oja, suomalainen teatterinjohtaja, näyttelijä, muusikko ja näytelmäkirjailija (s. 1890)
- 30. elokuuta – Kustaa Pukkinen (”Köpi”), suomalainen sotilaslentäjä (s. 1897)
- 31. elokuuta – Juho Snellman, suomalainen valtiopäivämies ja kansanedustaja (s. 1866)
- 15. syyskuuta – Rudolf Eucken, vuoden 1908 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen filosofi (s. 1846)
- 20. syyskuuta – Bernhard Steckmest, norjalainen arkkitehti (s. 1846)
- 23. syyskuuta – Paul Kammerer, itävaltalainen biologi (s. 1880)
- 28. syyskuuta – N. Ekström, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1858)
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 7. lokakuuta – Emil Kraepelin, saksalainen psykiatri (s. 1856)
- 7. lokakuuta – Hjalmar Westring, ruotsalainen valtiomies (s. 1857)
- 9. lokakuuta – Josias von Heeringen, saksalainen kenraali (s. 1850)
- 9. lokakuuta – Annie Speirs, brittiläinen uimari ja olympiavoittaja (s. 1889)
- 11. lokakuuta – Albert Robida, ranskalainen kuvittaja, graafikko ja futurologi (s. 1848)
- 11. lokakuuta – Hymie Weiss, yhdysvaltalainen mafian johtaja (s. 1898)
- 12. lokakuuta – Edwin Abbott Abbott, brittiläinen opettaja, teologi ja matemaatikko (s. 1838)
- 17. lokakuuta – Paula Paatero, suomalainen näyttelijä (s. 1877)
- 19. lokakuuta – Valentin Annala, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1859)
- 19. lokakuuta – Ludvig Karsten, norjalainen taidemaalari (s. 1876)
- 19. lokakuuta – Martti Rautanen, inkerinsuomalainen lähetyssaarnaaja (s. 1845)
- 20. lokakuuta – Jakob Wilhelm Chydenius, suomalainen oikeustieteilijä, professori ja sortovuosien passiivisen vastarinnan organisoija (s. 1863)
- 21. lokakuuta – Edward Patrick Allen, yhdysvaltalainen katolinen piispa (s. 1853)
- 27. lokakuuta – Warren Wood, yhdysvaltalainen golfaaja ja olympiavoittaja (s. 1887)
- 31. lokakuuta – Philip Schuster, yhdysvaltalainen voimistelija (s. 1883)
- 31. lokakuuta – Erik Weisz (”Harry Houdini”), unkarilaissyntyinen taikuri ja kahlekuningas (s. 1874)
- 3. marraskuuta – Sven Lydman, suomalainen jalkapalloilija (s. 1900)
- 3. marraskuuta – Annie Oakley, yhdysvaltalainen tarkka-ampuja (s. 1860)
- 4. marraskuuta – Eugèn Högström, suomalainen kenraalimajuri (s. 1871)
- 6. marraskuuta – Carl Swartz, ruotsalainen tehtailija, poliitikko ja pääministeri (s. 1858)
- 12. marraskuuta – Joseph Gurney Cannon, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1836)
- 12. marraskuuta – Kaarlo Vasama, suomalainen voimistelija ja olympiamitalisti (s. 1885)
- 15. marraskuuta – Kaarlo Heininen, suomalainen kansanedustaja (s. 1853)
- 26. marraskuuta – John Moses Browning, yhdysvaltalainen asesuunnittelija (s. 1855)
- 28. marraskuuta – Juho Hallenberg, suomalainen kauppaneuvos (s. 1860)
- 29. marraskuuta – Juho Vaarala, suomalainen poliitikko (s. 1864)
- 2. joulukuuta – Alli Trygg-Helenius, suomalainen raittiustyöntekijä ja kansakoulunopettaja (s. 1852)
- 4. joulukuuta – Ivana Kobilca, slovenialainen taidemaalari (s. 1861)
- 5. joulukuuta – Claude Monet, ranskalainen impressionistinen taidemaalari (s. 1840)
- 12. joulukuuta – Ernst Alexander Homén, suomalainen neurologi ja professori (s. 1851)
- 12. joulukuuta – Jean Richepin, ranskalainen runoilija ja kirjailija (s. 1849)
- 17. joulukuuta – Lars Magnus Ericsson, ruotsalainen teollisuusmies ja keksijä, Ericsson-yhtiön perustaja (s. 1846)
- 22. joulukuuta – Juho Walve, suomalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija (s. 1856)
- 24. joulukuuta – Johan Castberg, norjalainen poliitikko (s. 1862
- 24. joulukuuta – William Coe, yhdysvaltalainen kuulantyöntäjä (s. 1878)
- 25. joulukuuta – Yoshihito (大正天皇), Japanin keisari (s. 1879)
- 29. joulukuuta – Rainer Maria Rilke, itävaltalainen runoilija (s. 1875)
Nobelin palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suurtulipalo Viipurissa toissayönä.Valtionrautateiden suuri konepajarakennus ja 14 veturia liekkien saaliiksi, Helsingin Sanomat, 25.2.1926, nro 55, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 24.2.2026
- ↑ Vallankumous Puolassa, Hakkapeliitta, 22.5.1926, nro 20, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 10.5.2026
- ↑ Latvian tasavallan presidentti Suomessa, Hakkapeliitta, 22.5.1926, nro 20, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 10.5.2026
- ↑ Eilen tapahtui Helsingissä harvinainen ja tuhoisa rakennusonnettomuus, Helsingin Sanomat, 30.5.1926, nro 143, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 30.5.2026
- ↑ Jazz Suomi 100 juhlistaa suomalaisen jazzin satavuotista tarinaa. Jazz Finland 29.1.2026
- ↑ Eduskunta radiossa, Suomen Kuvalehti, 04.12.1926, nro 49, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.07.2025
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1926.